Helposti huippua tunturi tunnelmaa Huippupolulla ja ympäristössä

Päätimme ottaa rennosti ja nauttia upeasta Levin luonnosta ja maisemista pienellä patikoinnilla ihan huipulla. Ylös hurautimme poikkeuksellisesti autolla. Autolla matka kulki Tuikun ohi ja vielä hieman ylempänä olevalle parkkipaikalle. Levin huipulle olisi voinut tulla helposti myös Gondolihissillä.

Varsinainen kävelyreitti alkaa Gondolihissiä vastapäätä ravintola Palovartijan kupeesta. Reitin varrella on hauskoja ja informatiivisia opastauluja, joiden ääreen on mukava pysähtyä. Reitti on todella helppokulkuinen, vaikka lastenrattaiden kanssa kierrettäväksi. Vaikka askel kulkee kepeästi, on silti pakko pysähtyä katsomaan tuttuja paikkoja ylhäältäpäin, upea Ounasjoki, Utsuvaara ja sen iglukylä, kaikki läheiset tunturit ja järvet, laskettelurinteen kota ja joulupukinmaja, joiden suuntaan päätimme laskeutua polulta.

Kodalla olikin jo porukkaa evästauolla. Kota sattuu myös ice age-polun varrelle.  Jäimme hetkeksi katsomaan maisemia ja muistelemaan kevätaurinkoisia hetkiä tässä samassa paikassa. Kaunis paikka kaikkina vuodenaikoina. Tästä olikin lähes pakko pistäytyä läheiselle joulupukin majalle. Matkalla kohtasimme tosi urheilijoita, frisbee-golfareita ja alamäkipyörilijöitä, vauhdissa omilla radoillaan. Aikamoisia taitureita ovat kummankin lajin harrastajat. Me jatkoimme helpompia lajeja ja palasimme takaisin huippupolun makkaranpaistopaikalle, jossa olikin sopiva hiillos edellisten vierailijoiden jäljiltä.

Kauniissa maisemissa olisi istunut vaikka kuinka kauan, mutta jano ja pullanhimo saivat meidät jatkamaan vielä tästä ravintola Palovartijan terassille syömään lämpimiä korvapuusteja ja juomaan kylmää juomaa. Samalla oli hauska seurata jatkuvaa virtaa pyöräilijöitä heidä tullessa gondolihissillä ylös pyöriensä kanssa ja strarttaavan Levin rinteitä kiertäville radoille.

Tyytyväisinä pikku retken antimista palasimme autolle ja alas huipulta. Tuikussa olivat juuri parahiksi tunturihumpat tähän jatkoksi, mitä voimme myös suositella.